Kesä ja valon vuodenaika on oikea hetki esitellä taiteilija Hans-Christian Bergin (s. 1971) teoksia. Tutut, silmää askarruttavat teokset vievät katsojan perusasioiden äärelle: miksi näemme niin kuin näemme?

Esimerkiksi värillisten akryyliveistosten rakenne houkuttelee lähemmäs, sillä kaukaa katsottuna ne hahmottuvat erilaisina kuin lähelle tultaessa. Mistä havainto koostuu? HC Bergin teosten ympärillä vahvistuu kokemus siitä, että havaintokokemus on myös kehollista.

Vuoden nuoreksi taiteilijaksi 2007 nimetty Berg on toteuttanut suuren mittakaavan julkisia hankkeita, joista viimeisin on Helsingin Kalasatamaan sijoitettu seitsemän metriä korkea veistos Nereidi (2021). Salon taidemuseossa nähtävät uudet, laserleikatuista metallilevyistä muodostuvat hahmot jatkavat Nereidin maailmaa. Kerrokselliset veistokset näyttävät erilaiselta eri suunnista katsottaessa. Mukana on runsaasti myös neonsävyillä pelaavia, reliefimäisiä ja seinälle installoitavia töitä. Vanhan veturitallin korkeat ja pelkistetyt tilat luovat kiinnostavan kontrastin katsojan havaintokokemuksen kanssa pelaaville teoksille.

Se kuinka näemme ja koemme asioita, kietoutuu omien kokemustemme ja menneisyytemme pohjalle. Tämä vaikuttaa myös siihen, kuinka havainnosta puhutaan. HC Bergin teokset hämmentävät tuttua katsomisen tapaa ja houkuttelevat hylkäämään ennakkokäsitykset. Ne vihjaavat, ettei ensimmäiseen aistihavaintoon kannata aina uskoa: todellisuus saattaakin olla monitahoisempi kuin ihmissilmä koskaan pystyy tavoittamaan.

Lue myös näyttelystä julkaistu nettiartikkeli “Optinen taide ravistelee katsojan näköhavaintoja” täältä.

Kuvassa:
HC Berg, Color space – Sand yellow medium / Yellow imploding center, 2014, Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelma, Rovaniemen taidemuseo. Kuva: Arto Liiti